Hallitus
Pöytäkirja 11.02.2025/Pykälä 14

Hallitus 11.02.2025 § 14  

11/02.07.01.00/2025  

Korkorahastoja voidaan verrata osakkeisiin sijoittaviin rahastoihin toimin-tansa puolesta. Korkorahastot eivät kuitenkaan sijoita osakkeisiin, vaan ne hajauttavat sijoituksia maantieteellisesti tai valitsemalla korkopapereita erilaisilla tuotto-odotuksilla. Korkorahastot jakautuvat lyhyen koron ja pitkän koron rahastoihin, jotka eroavat toisistaan pääasiassa riskin ja sijoitusajan perusteella.

Lyhyen koron rahasto on sijoitusrahasto, joka sijoittaa pääasiassa lyhyt-aikaisiin joukkovelkakirjoihin ja muihin korkoinstrumentteihin, joiden matu-riteetti on pääsääntöisesti 1–3 vuotta. Rahastojen tavoitteena on tarjota sijoittajille vakaa ja ennustettava tuotto alhaisella riskitasolla. Lyhyen koron rahastot sijoittavat esimerkiksi valtioiden tai kuntien velkasitoumuksiin, pankkien ja/tai yritysten todistuksiin. Näiden rahastojen tavoitteena on ylittää muun muassa kolmen kuukauden Euribor-koron tuotto.

Käyttötarkoitus

Lyhyen koron rahastoja käytetään yleisesti kassavarojen hallintaan ja varo-jen lyhytaikaiseen sijoittamiseen. Ne tarjoavat likviditeettia ja salkun hajau-tusta, ja niihin sijoittaminen on helppoa ja joustavaa.

Tuotto-odotus

Tuotto-odotus lyhyen koron rahastoissa on maltillinen, sillä ne sijoittavat pääasiassa matalariskisiin ja lyhytaikaisiin velkakirjoihin. Vuonna 2025 tuotto-odotukset pysyvät vakaana, koska inflaatio on suhteellisen matalalla tasolla. Inflaation hidastuminen on mahdollistanut korkojen laskun, ja korkojen odotetaan laskevan edelleen vuonna 2025.

Riskitaso

Lyhyen koron rahastoja pidetään matalan riskin sijoituksina, sillä ne sijoit-tavat lyhytaikaisiin ja korkean luottoluokituksen omaaviin velkakirjoihin. Näiden rahastojen volatiliteetti on alhainen, ja ne tarjoavat vakaan ja ennustettavan tuoton verrattuna esimerkiksi osakerahastoihin.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että korkosijoituksiin sisältyy luottoriski. Tämä tarkoittaa riskiä siitä, että joukkolainan liikkeeseenlaskija ei pysty maksamaan lainaa takaisin. Riski konkretisoituu esimerkiksi silloin, kun markkinoilla tapahtuu äkillisiä muutoksia, liikkeeseenlaskijan taloudellinen tilanne heikkenee merkittävästi tai korkotaso nousee yllättäen. Esimerkiksi vakavaraisen valtion liikkeelle laskemassa velkakirjassa on riski, mutta se on pienempi kuin yrityslainassa. On hyvä kuitenkin olla tietoinen siitä, että sijoitettu raha voi aina olla vaarassa menettää arvonsa. Jos sijoituksen luottoriskin odotetaan nousevan, voi sijoituksen arvo laskea.

Lyhyen koron rahastot vs. määräaikaistalletukset

Lyhyen koron rahastot ovat kuitenkin järkevä vaihtoehto määräaikais-talletusten rinnalla erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Vuonna 2025 inflaatio pysyy hyvin todennäköisesti matalalla tasolla (keskimääri 1,4 %), mikä tekee määräaikaistalletuksista vähemmän houkuttelevia, sillä niiden kiinteä korko ei välttämättä tarjoa riittävää tuottoa. Lyhyen koron rahastot puolestaan hyötyvät korkojen laskusta ja tarjoavat näin paremman suojan inflaatiota vastaan. Lisäksi ne tarjoavat joustavuutta ja likviditeettiä, sillä rahasto-osuuksia voi myydä ja ostaa tarpeen mukaan. Tämä mahdollistaa kassavarojen tehokkaan hallinnan ja suojan inflaatiota vastaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

Esittelijä Talous- ja hallintojohtaja Antti Lantto

Päätösehdotus Hallitus käy keskustelua kuntayhtymän mahdollisuudesta sijoittaa varojaan määräaikaistalletusten rinnalla myös lyhyen koron rahastoihin. Hallitus val-tuuttaa talous- ja hallintojohtajan valmistelemaan asiaa ja myöntää toistaiseksi voimassa olevan valtuutuksen sijoittaa osa, kuitenkin enintään 1/3, kuntayhtymän ”käteisvaroista” lyhyenkoron rahastoihin. Sijoitettavien varojen enimmäismäärää arvioidaan tarvittaessa uudelleen kevään 2025 kuluessa. Ennen rahastojen valintaa, hallitukselle esitellään sopivia lyhyen koron rahastoja kevään 2025 aikana.

Päätös Hallitus hyväksyi päätösehdotuksen.