Dynasty tietopalvelu Haku RSS Koulutuskeskus Brahe

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://poytakirjat.brahe.fi:443/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://poytakirjat.brahe.fi:443/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Hallitus
Pöytäkirja 15.10.2024/Pykälä 70


 

Varainhoitovuoden 2024 aikana jaettavaksi jätetyn perusrahoituksen hakeminen

 

Hallitus 15.10.2024 § 70  

118/02.05.01.02/2024  

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää varainhoitovuoden aikana lisäsuoritepäätöksellä ammatillisen koulutuksen järjestäjille lisättävästä rahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lisätä varainhoitovuoden aikana tehtävällä lisäsuoritepäätöksellä ammatillisen koulutuksen järjestäjien tavoitteellisten opiskelijavuosien määrää tai myöntää perusrahoituksen harkinnanvaraista korotusta. Lisäsuoritepäätöksellä voidaan jakaa talousarvion määrärahasta varainhoitovuodelle jaettavaksi jätettyä rahoitusta tai lisätalousarvion perusteella varainhoitovuodelle lisättävää rahoitusta.

 

Valtion vuoden 2024 varsinaisen talousarvion mukainen ammatillisen koulutuksen määräraha on 2 163 529 000 euroa, josta perusrahoituksen osuus on 1 503 970 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti 19.12.2023 ammatillisen koulutuksen järjestäjien tavoitteellisista opiskelijavuosimääristä ja perusrahoituksen harkinnanvaraisesta korotuksesta vuodelle 2024 (varsinainen suoritepäätös). Talousarvion määrärahasta jaettiin perusrahoitusta yhteensä 1 496 505 996 euroa, josta harkinnanvaraisena korotuksena myönnettiin 17 410 000 euroa. Perusrahoitusta jäi varainhoitovuoden aikana jaettavaksi 7 464 004 euroa. Varsinaisen suoritepäätöksen korjauspäätöksellä 4.10.2024 tästä jaettiin 224 423 euroa. Toisella lisäsuoritepäätöksellä perusrahoitusta voidaan edellisen johdosta jakaa enintään 7 239 581 euroa.

 

Vuoden 2024 varsinaisen talousarvion mukainen ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 180 700 opiskelijavuotta, josta työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava määrä on vähintään 8 100 opiskelijavuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi varsinaisella suoritepäätöksellä tavoitteellisia opiskelijavuosia yhteensä 178 608. Työvoimakoulutukseen ministeriö kohdensi 8 523 opiskelijavuotta, mikä oli 423 enemmän kuin talousarviossa asetettu vähimmäismäärä edellytti. Käytettävissä olevan määrärahan puitteissa lisäsuoritepäätöksellä voidaan jakaa tavoitteellisia opiskelijavuosia arviolta noin 800 mahdollinen harkinnanvaraisen korotuksen tarve huomioon ottaen. Ministeriö ei kohdenna lisäsuoritepäätöksellä tavoitteellisia opiskelijavuosia erikseen työvoimakoulutukseen, mutta koulutuksen järjestäjät voivat tarvittaessa käyttää saamaansa opiskelijavuosilisäystä myös työvoimakoulutuksen järjestämiseen.

 

Jättämällä pienen osan tavoitteellisista opiskelijavuosista jaettavaksi vasta varainhoitovuoden aikana opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii varmistamaan opiskelijavuosiresurssin mahdollisimman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön. Ministeriö kohdentaa lisäsuoritepäätöksellä opiskelijavuosilisäyksiä niille koulutuksen järjestäjille, joiden se arvioi pystyvän ensisijaisilla toiminta-alueillaan tehokkaimmin lisäämään työvoiman saatavuutta ja kohtaantoa parantavia koulutuksia painottuen erityisesti vailla ammatillista tai korkeakoulututkintoa olevien koulutukseen.

 

Tavoitteellisia opiskelijavuosia on tarkoitus kohdentaa vain sellaisille koulutuksen järjestäjille, joiden kuluvan vuoden opiskelijavuositoteuman ministeriö arvioi ylittävän järjestäjälle varsinaisella suoritepäätöksellä myönnettyjen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrän. Ministeriö arvioi varsinaisella suoritepäätöksellä myönnettyjen tavoitteellisten opiskelijavuosien riittävyyttä järjestäjän tähänastisen opiskelijavuosikertymän pohjalta lasketun koko vuoden opiskelijavuosiennusteen perusteella. Ministeriö käyttää arvionsa pohjana Koski-tietovarannon mukaisia kuluvan vuoden tammi-lokakuun ja kolmen aikaisemman vuoden toteumatietoja.

 

Mikäli koulutuksen järjestäjän oma arvio opiskelijavuositoteumastaan poikkeaa ministeriön esittämästä arviosta, järjestäjän tulee esittää ja perustella oma arvionsa. Edellisen lisäksi ministeriön tarkoituksena on ottaa huomioon vailla ammatillista tai korkeaasteen tutkintoa olevien osuus koulutuksen järjestäjän opiskelijavuosien kokonaismäärästä. Opiskelijoiden pohjakoulutustietona on tarkoitus käyttää Tilastokeskukselta lokakuun aikana saatavaa vuoden 2023 tilastoaineistoa. Laskennallisena kriteerinä käytettäisiin kunkin koulutuksen järjestäjän osuutta opiskelijavuosien määrästä, joka saadaan kertomalla kunkin koulutuksen järjestäjän arvioitu tavoitteellisten opiskelijavuosien ylittävä toteutuvien opiskelijavuosien määrä vuonna 2024 sillä prosenttimäärällä, joka vastaa vailla tutkintoa olevien opiskelijoiden osuutta kyseisen koulutuksen järjestäjän koulutuksesta vuonna 2023. Ministeriö julkaisee vuoden 2023 pohjakoulutustiedot tilastopalvelu Vipusessa mahdollisimman pian tiedot saatuaan.

 

Ministeriön tarkoituksena on kohdentaa käytettävissä oleva opiskelijavuosilisäys koulutuksen järjestäjille edellä kuvatulla tavalla laskennallisesti muodostuvan jakauman perusteella kuitenkin siten, että tarvittaessa ministeriö voi poiketa laskennallisesta kohdennuksesta yksittäisten järjestäjien kohdalla tavoitteiden mukaisen kohdennuksen varmistamiseksi. Koulutuksen järjestäjä voi hakea tässä kuvatun laskennallisen kriteerin mukaisesti sille kohdentuvaa osuutta jaettavissa olevasta tavoitteellisten opiskelijavuosien määrästä, jolloin hakemuksessa ei tarvitse erikseen esittää haettavien tavoitteellisten opiskelijavuosien tarkkaa määrää, eikä myöskään esittää lisäperusteluja. Muussa tapauksessa koulutuksen järjestäjän tulee hakea lisättävien tavoitteellisten opiskelijavuosien tarkkaa määrää ja perustella se erikseen hakemuksessa. Ministeriö korostaa, että koska lisäsuoritepäätöksellä jaettavien tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähäinen, vain erittäin poikkeuksellinen ja painava syy voi olla perusteena sille, että ministeriö arvioi koulutuksen järjestäjän tilannetta lähtökohtaisesti muun kuin tässä kuvatun laskennallisen kriteerin perusteella.

 

Hakemukset tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään 1.11.2024. Ministeriö käsittelee ainoastaan ne hakemukset, jotka on toimitettu määräajassa.

 

Kuntayhtymän johtaja, rehtori esittelee lisäsuoritehakemuksen kokouksessa.

 

 

Esittelijä Kuntayhtymän johtaja, rehtori Jaana Ritola

 

Päätösehdotus Hallitus hyväksyy koulutuskuntayhtymä Brahen lisäsuoritehakemuksen ja valtuuttaa viranhaltijat jättämään hakemuksen määräaikaan mennessä.

 

Päätös Hallitus hyväksyi ehdotuksen.